Perinteinen painaminen
- Pysyvä painopinta
- Kuntoonlaitto
- Isot määrät
- Nopea
- Suuret arkkikoot
- Erikoispaperit, -värit ja lakat
Digitaalinen painaminen
- Vaihtuva painopinta
- Ei kuntoonlaittoa
- Pienet määrät
- Hitaampi
- Pienet arkkikoot
- Kuva suoraan paperille, ei rummulle
Syväpaino
Kirjapainomenetelmä.
Sylintereihin kaiverretaan tulostettava kuvio. Jo kaiverrettuja sylintereitä voidaan käyttää tarvittaessa uudelleen. (Kromaus painokestävyyden parantamiseksi)
- Laadukkain painojälki, mutta kallein
- Isot painomäärät (kappalehinta alhaiseksi)
- Vain sileä pinta
- Liuottimet luovat palovaaran
- Suurpainokset kuten mm. aikakausilehdet, tuoteluettelot, pakkausmateriaalit
Elektrofotografia
Yleisin digipainotekniikka.
- Varataan negatiivinen varaus, laser tykittää pois varauksen niistä kohdista, joihin halutaan värin tarttuvan
- Väri on negatiivista, joten se tarttuu positiivisiin kohtiin
- Vielä voimakkaampi positiivinen lataus nyppää negatiiviset varaukset, mutta koska paperi on välissä, väri tarttuu paperiin
- Puristus ja kuumennus kiinnittävät värin paperille
- Jokaisella valoherkällä rummulla oma värinsä
- Sähköisesti piirretty kuva
- Mitä laadukkaampi, sitä tarkempi kuva
Flexopaino
Joustavalaattainen kohopainomenetelmä
UV-valo kovettaa valoherkän fotopolymeerilevyn, vedellä pestään ylimääräinen pois.
- Kehittyi kumileimasimesta (Kuminen painolevy jo vuonna 1860)
- 1940-luvulla anilox-telat merkittävä laadun parantaja
- Yleensä vain yhdelle puolelle painavia
- Sileät ja karheat painopinnat, mm. paperi, muovi, metalli, aaltopahvi…
Edut:
+ Yksinkertainen
+ Nopea kuntoonlaitto
+ Laaja materiaalivalikoima
+ Syväpainoa edullisempi
+ atkuvien kuvien painatus, eli myös pitkät painokset onnistuvat
Haitat:
-Sävytoisto ja rasteritiheys huonompi muihin painomenetelmiin verrattuna
Muistesuihkutulostus eli Ink Jet
Digipainomenetelmä.
- Valokuvamainen laatu
- Voi olla enemmän värejä kuin perus CMYK, esimerkiksi ”light cyan”
- Sähköisesti kerrotaan, milloin väriä suihkutetaan – toisena tapana hukkavärisäiliö kerää hukkapisarat
- Väri menee suoraan paperille
Offsetpaino
Käytetyin painomenetelmä. (Sanomalehdet)
- Kehittynyt kivipainosta 1900-luvun alussa
- Rasvan ja veden yhteisvaikutus – tummiin kohtiin vesi ei tartu
- Värjää kohdat, mihin vesi ei ole tarttunut kiinni (koska väri on rasvaista)
- Puristuksessa väri tarttuu paperiin kiinni
- Ei kestä valoa
Seripaino eli Silkkipaino
- Seula, johon valotetaan kuva valoherkälle emusliolle
- Emulsio kovettuu niistä kohtaa kalvoksi, mistä valo ei pääse läpi
- Ylimääräinen emulsio huuhdellaan pois
- Väriaine levitetään lastalla päälle, väri menee läpi siitä kohtaa, missä kovettunutta kalvoa ei ole